Majava Cup 2025 ja OPM Uistelu

Majava Cup 2025 päättyi eilen 4.10.2025 OPM Uistelun merkeissä. Tälläkin kertaa kisaan lähdettiin kolmen hengen voimin – minä, Harri ja juniorikisaaja Fanni. Fannin tavoitteena oli oppia uusia taitoja ja saada kisakaloja omalla vavallaan, kun taas koko venekunnalla oli yhteinen päämäärä: parantaa sijoitusta cupin kokonaistilanteessa. Lähtöasetelmat olivat jännittävät, sillä Fanni oli ennen päätöskisaa junioricupissa kolmantena ja venekuntamme neljän osakilpailun jälkeen kokonaiskilpailussa sijalla 13.

Päivän sää oli vaihteleva, ja iltapäivällä puhalteli navakka kaakkoistuuli. Aloitimme uistelun tuttuun tapaan Rikastenselän alueelta, jossa pyysimme ahventa. Ensimmäisen kahden tunnin aikana saimme kolme ahventa ja hauen, mutta kalantulo hiipui, joten päätimme siirtyä Kojolanselän yläosan suuntaan. Siellä näkyi useita muitakin kisaveneitä – kilpailu oli selvästi tiivistynyt loppua kohden.

Kun hauki ei ensin näyttänyt ottavan, vaihdoimme vieheitä ja syvyysaluetta useaan otteeseen. Lopulta palasimme alkuperäisiin vieheisiin ja vesistön yläosaan, ja hetkeä myöhemmin tapahtui – vavan kärki nytkähti kunnolla ja reilumpi hauki otti kiinni. Jännitys tiivistyi, kun kala kiepautti siimat ympärilleen ja sen saaminen veneen viereen oli kaikkea muuta kuin helppoa. Harri onnistui kuitenkin upeasti haavimaan kookkaan yksilön ylös. Mitoiksi paljastui komeat 106 cm ja 6820 g.

Vaikka tämä hauki oli hieno saavutus, se ei aivan riittänyt suurimman hauen palkintoon – jäimme toiseksi, kuten suurimman hauen kilpailussa viimeisessä kisassa myös viime vuonna. Lopullinen puntarisaalis koostui kolmesta hauesta ja viidestä ahvenesta, joista yksi ahven osoittautui alamittaiseksi. Näillä eväin sijoituimme päätöskilpailussa kahdeksanneksi ja Fannin osakilpailun sijoitus oli upeasti kolmas.

Kauden aikana venekuntamme onnistui monella rintamalla. Säkylän osakilpailussa saimme koko kauden suurimman ahvenen, joka toi meille suurimman ahvenen palkinnon Säkylän Ursuit-uistelussa, palkinnoksi saimme lahjakortin Ursuit Easy 4-Tex kuivapukuun. Fannin palkintokaappiin kertyi kauden aikana useita hienoja uistimia ja kolme lahjakorttia, joihin juniori oli syystäkin tyytyväinen – ja tulevaa kautta odotellaan jo innolla.

Arpaonnikin oli puolellamme: kauden avauskisassa Säkylässä voitimme arvontapalkintona kolme laadukasta Daiwan avokelaa, ja yöuistelussa nappasimme valokuvauskisan voiton, palkintona vakuumikone.

Majava Cup 2025 oli kokonaisuudessaan onnistunut ja opettavainen kausi – täynnä uusia kokemuksia, tiukkoja tilanteita ja upeita hetkiä vesillä. Majava Cupin lopputuloksissa venekuntamme sijoittui lopulta hienosti sijalle 11 ja Fanni varmisti junioricupin kolmannen sijan.

Majava Cup: Ursuit Uistelu Säkylän Pyhäjärvellä 6.9.2025

Lauantaina 6.9 kisattiin Majava Cupin osakilpailu Ursuit Uistelu Säkylän Pyhäjärvellä. Veneessämme olivat mukana Harri, minä ja juniori Fanni. Syyskuiseksi sää oli poikkeuksellisen lämmin ja vähätuulinen – aiempiin vuosiin verrattuna Pyhäjärven selkä tuntui suorastaan kesäiseltä.

Kilpailussa oli jaossa lisäpalkintoja paitsi itse osakilpailun kokonaistuloksissa, myös suurimmasta ahvenesta ja metrin mittaisesta hauesta. Meidän osaltamme harjoittelut jäivät todella vähiin, joten päätimme lähteä liikkeelle rennolla mielellä ja suunnata ensisijaisesti ahvenen perään.

Juniori Fanni sai tällä kertaa opetella veneen keulassa oman vavan ja vieheen kanssa ahvenen pyyntiä. Oli hienoa seurata, miten hän keskittyi omiin suorituksiinsa ja otti kisapäivän vastaan innolla – samalla tuli opittua paljon uistelun käytännöistä ja kisatunnelmasta.

Kalapaikoille suunnatessa Harri pappa varoitteli junioria siitä, että lippalakki saattaa lähteä tuulen mukaan. Fanni piti kuitenkin tiukasti lakistaan kiinni ja nauroi papan varoituksille – ja kuinka ollakaan, hetken päästä juuri papan oma lippalakki lähti pyörähtämään tuulen matkaan. Tilanne huvitti meitä kaikkia ja toi kisapäivään iloisen alun.

Ensimmäisen puolentoista tunnin aikana isot ahvenet kävivät kiinni vieheisiin hyvin. Juuri tuolloin saimme pyydettyä myös koko kisan suurimman ahvenen, jolla irtosi pääpalkinto. Onnistuminen ei tullut meille yllätyksenä, sillä olemme useammassa Säkylän uistelukilpailussa onnistuneet nappaamaan kisan suurimman ahvenen. Tällä kertaa palkintona oli arvokas lahjakortti Ursuitin Easy -pelastautumispukuun, joka toi voittoon vielä lisää merkitystä.

Kokonaistuloksissa venekuntamme sijoittui sijalle 21. Lisäksi junioricupissa Fanni onnistui hienosti sijoittumalla neljänneksi. Päivä Pyhäjärvellä tarjosi meille niin saaliin, naurun kuin kisakokemuksenkin – ja näistä aineksista rakentui yksi syksyn mukavimmista uistelumuistoista. 

Pihlavanlahti Cup – Pyhäjärven osakilpailu 23.8.2025

Eilinen 23.8. Pihlavanlahti Cupin osakilpailu käytiin Säkylän Pyhäjärvellä vaihtelevissa olosuhteissa. Aamulla ennen kilpailun alkua järven ylle laskeutui sankka sumu, joka teki lähtötunnelmasta hieman aavemaisen – usvan seasta ei rantoja juuri erottanut. Kun kilpailu päästiin aloittamaan, sumu oli kuitenkin jo hälvennyt ja päivä eteni kirkkaammissa merkeissä. 

Meidän suunnitelmana oli keskittyä ahvenen pyyntiin. Harjoituksissa olimme saaneet kalaa kahdesta eri paikasta, mutta kilpailupäivänä luonto päätti toisin. Tuuli kääntyi harjoituspäivään nähden täysin vastakkaiseen suuntaan, ja tuttuja ahvenpaikkoja kalastellessa oli selvää, etteivät kalat olleet enää paikalla. Niinpä teimme rohkean päätöksen ja siirryimme aivan järven eteläpäästä pohjoispäähän etsimään parempaa syöntiä.

Päivän saldoksi kertyi lopulta kaksi kisamitan (60 cm) täyttävää haukea sekä kahdeksan mitta-ahventa. Näistä ahvenista kolme olivat oikein nättejä, tasan 38 senttisiä – sellaisia, joihin kelpasi olla tyytyväinen.

Vaikka saalis olisi riittänyt hyvin puntarille, päätimme tällä kertaa jättää punnituksen väliin. Käänsimme keulan rampille, nostimme veneen ja suuntasimme kotiin. Päivä tarjosi meille paljon oppia Pyhäjärvestä, ja jäi tunne, että seuraavalla kerralla olemme taas hieman paremmin kartalla tämän järven oikuista.

Vaikka kisa ei tuonut meille pokaaleja eikä punnitustuloksia, jäi päivästä paljon positiivista käteen. Pyhäjärvi näytti jälleen vaihtelevan luonteensa, ja sen opettelu jatkuu – seuraavilla reissuilla olemme entistä viisaampia. Kalat tarjosivat hyvää vastusta, ja kolmen komean 38-senttisen ahvenen myötä jäi myös mukava onnistumisen tunne. Seuraavia kilpailuja odotellessa mieli pysyy virkeänä ja into uisteluun korkealla.

Majava Cup Sastamarine uistelu 9.8.2025 – Juniorin kelaukset ja kovaa kuhakisaa

 

Lauantaina 9.8. kisattiin Majava Cupin kauden kolmas vetouistelukilpailu, Sastamarine Uistelu. Tälläkin kertaa veneeseemme saatiin erityistä energiaa ja intoa, sillä kanssamme mukana kilpailussa oli 10-vuotias juniori Fanni.

Perjantain harjoitukset olivat nostaneet odotukset korkealle. Kahden tunnin treenipätkä tuotti seitsemän kisamitan täyttävää kuhaa, muutaman ahvenen ja vieläpä harmittavasti karkuun päässeen erittäin kookkaan hauen. Taktiikka tuntui toimivalta, joten päätimme aloittaa kisapäivän samalla kuviolla ja samalta paikalta.

Emme olleet ainoita, joilla oli sama ajatus – kalapaikalle ilmestyi pian useampi kisavene sekä muutama vapaa-ajan kalastaja. Kilpailun edetessä meille kertyi viisi kuhaa, kaksi toutainta, yksi ahven ja hauki. Harmittavasti myös kaksi mittakalaa karkasi: haavittaessa irtosi veneen viereen kelattu mitan täyttävä toutain ja siimasotkun lomassa veneen puolella käynyt ahven päätti hypätä takaisin järveen. Veneessä kävi myös mukava määrä pieniä kuhia, mikä kertoo siitä, että Kokemäenjoen kuhan kanta vahvistuu hienosti. Näillä saaliilla sijoituimme lopulta 15. sijalle 42 venekunnasta.

Fanni hoiti hienosti omat junior cupin tehtävänsä, joista kertyi neljäs sija juniorisarjassa. Tähän asti hänen tehtävänään on ollut vieheiden vaihto, tärppien tarkkailu ja saaliskalojen mittaaminen, mutta nyt mukaan tuli uusi jännittävä rooli – kalojen kelaaminen. Hauen kyytiin kelailu onnistui kuin vanhalta tekijältä.

Keli oli kilpailupäivänä kaunis, vaikka tuuli puuskissa puhalsi välillä navakastikin. Päivä tarjosi hienoja hetkiä vesillä ja hyvää kisatunnelmaa, ja erityisesti Fannin onnistumiset jäivät mieleen. Tästä on hyvä jatkaa kohti kauden seuraavia koitoksia.

Kesäpäivä Liekovedellä 22.7 – pienten uistimien suuria hetkiä

Heinäkuun lopun lämmin tiistai johdatti meidät Liekovedelle vetouistelemaan. Vietimme vesillä noin kahdeksan tuntia – juuri sopivan päivän mittaisen siivun kesäpäivästä. Aamu alkoi lempeässä säässä: taivas oli korkealla, järvi rauhallinen ja ilma juuri sopivan lämmin kalastukseen. Tunnelma oli seesteinen, kunnes iltapäivällä pilvet alkoivat kasaantua taivaalle ja saimme niskaamme muutaman rehdin sadekuuron. Ne eivät kuitenkaan lannistaneet – päinvastoin, sade toi mukanaan tuttua vesilläolon fiilistä: kosteita hihoja, sateen tuoksua ja hiljaista hymähtelyä veneessä.

Liekoveden saaren liepeillä kohtasimme toisenlaistakin kesäriemua. Lomalaisporukka veti veneellään perässään uimalaitetta – ehkä vesimattoa tai banaania – ja iloinen kiljunta kaikui veden päältä. Heillä vaikutti olevan hauskaa, ja onneksi meidän reittimme eivät ristenneet. Järvelle mahtui hyvin sekä vauhtia että vetouistelun rauhaa.

Kalojen osalta päivä tarjosi mukavaa vaihtelua. Saaliiksi saimme kolmea eri lajia – pieniä kuhia tuli useita, mutta ruokakaloiksi valikoitui neljä tanakkaa ahventa ja yksi sopivankokoinen kuha. Ne pääsivät kotiin ruokapöytää ilahduttamaan.

Yllättäen parhaiten toimi pieni, tumma ahvenviehe. Se herätti eniten kiinnostusta, etenkin kun sitä uitettiin matalan veden puolella. Pienikokoinen viehe, joka usein jää muiden varjoon, nousi nyt päivän tähdeksi. Tämäkin reissu muistutti, kuinka tärkeää on kokeilla erilaisia vaihtoehtoja – joskus ratkaisu löytyy juuri sieltä, mistä ei ensimmäisenä osaa etsiä.

Päivän päätteeksi veneen liike hidastui, sade oli jo väistynyt, ja järvi alkoi hiljalleen tyyntyä. Palasimme rantaan väsyneinä mutta tyytyväisinä. Liekovesi antoi meille taas rauhallisen päivän ja muistutti, kuinka pienet hetket – ja pienet vieheet – voivat tarjota suuria iloja. 

Yöuistelua lämpimässä kesäyössä – Majava Cup Happy Angler-uistelu 12.–13.7.2025

Tänä vuonna Happy Angler-Uistelu kisattiin poikkeuksellisen lämpimässä heinäkuisessa yössä. Lämpömittarin lukemat eivät tippuneet mataliksi koko yönä, ja tunnelma veneessä pysyi keveänä – ainakin hetken aikaa. Kokemäenjoella käytiin 12 tunnin kilpailu, jossa 39 venekuntaa tavoitteli voittoa, suurinta kalaa tai edes hyvää tarinaa kerrottavaksi. Mukana oli myös seitsemän nuorta Junior Cup -sarjalaisina, ja meidän venekunnassamme oli iloksemme mukana juniorivahvistus Fanni.

Kilpailualueella oli rauhallista – pyydyksiä näkyi vain vähän ja vesi virtasi hitaasti. Illan pimetessä joelle laskeutui hiljainen tunnelma. Katseet siirtyivät kaikuluotaimiin ja vavankärkiin. Auringonlasku väritti taivaan purppuraksi ja oranssiksi, ja aamunkoitto oli hetki, joka jäi mieleen.

Taktiikkamme oli tänä vuonna kokeilla matalampaa vettä – ajatus oli, että lämpimässä yössä myös saaliskalat liikkuvat rantavyöhykkeen tuntumassa. Käytännössä kuitenkin aluevalinta ei tällä kertaa tuottanut odotettua tulosta. Kanssakilpailijoita uisteli samoilla linjoilla enemmän kuin olimme ennakoineet, ja se rajoitti reittivalintojamme selvästi. Uistelulinjoja jouduttiin muuttamaan lennossa useaan otteeseen, eikä suunniteltua rytmiä saatu alkuillan aikana ylläpidettyä.

Lopullinen saaliimme koostui kolmesta kuhasta, kolmesta ahvenesta ja kahdesta hauesta. Kalaa tuli tasaisesti yön mittaan, mutta määrällisesti ja painollisesti jäimme selvästi kärkituloksista. Silti jokainen tärppi nosti fiilistä ja muistutti siitä, miksi näitä kisoja ylipäätään käydään.

Kokonaisuudessaan kilpailun saaliit olivat hienoa katsottavaa:

• Kuhaa kertyi huikeat 155 kappaletta (127,75 kg)

• Haukea 68 kpl (151,29 kg)

• Ahvenia 108 kpl (26,86 kg)

• Toutaimia 41 kpl (116,01 kg) – kaikkien aikojen ennätyslukemat!

Toutain on selvästi ottanut paikkansa vetouistelijan saalisvalikoimassa – lämpenevät vedet tuntuvat suosivan tätä vikkelää veijaria. Meidän venekunnassamme toutain ei tällä kertaa eksynyt koukkuun, mutta kuhien pariin päästiin sentään.

Fanni kisasi Junior Cupissa ja sijoittui hienosti kuudenneksi pistein 15 330. Nuoren uistelijan keskittyminen ja innostus olivat ihailtavaa katsottavaa – tästä on hyvä jatkaa! 

Venekuntamme saavutus tässä yöuistelussa ei yltänyt tuloslistojen kärkisijoille, sijoituksemme tässä osakilpailussa oli 26/39 mutta tunnelma, yhteistyö ja öinen uistelufiilis tekivät kisasta ikimuistoisen. Ja pienen lisämausteen toi vielä se, että fiiliskuvakisassa oma otokseni valittiin kolmen palkitun kuvan joukkoon! Meidän veneessä ikuistui hetki, jossa innokkaasti kartoitettiin kalojen olinpaikkoja kaikuluotaimesta.

Fannin kisatunnelma tiivistyi sanoihin:
"En meinannut uskoa, että jaksan olla veneessä koko yön – mutta se olikin yllättävän kivaa!"

Seuraavaksi suuntaamme kohti Sastamarine Uistelua 9.8. Vielä on aikaa hioa viehevalintoja, tarkistaa kartat ja säätää varusteet kohdilleen. Tällä kertaa kymmenen kärkeen sijoittuminen jäi haaveeksi, mutta hyvät hetket, yhteiset kokemukset ja Fannin innokas osallistuminen jäivät kirkkaasti mieleen.

Uistelukartoituksia Kokemäenjoella ennen yökisoja

 

Heinäkuun alku on kulunut Kokemäenjoella tutulla ja rakkaalla tavalla – vetouistelun merkeissä. Takana on kaksi reissua, joilla pääpaino oli tulevien yökisojen kannalta tärkeässä tiedustelussa: missä kala liikkuu, ja mikä viehe saa puraisun aikaiseksi?

Ennen myräkkää – lupaavaa kuhakyytiä
Tiistaina 1.7. lähdettiin vesille vielä poutasään alla, ennen kesämyräkän tuloa. Joella oli rauhallista ja virtaus maltillinen, ja se näkyi myös kalojen aktiivisuudessa. Kuhaa löytyi kivasti, ja joukkoon mahtui myös muutama hauki sekä ahven. Tunnelma oli hyvä ja tekemisessä oli rento rytmi – juuri sellaista kuin kalastuksen parhaimmillaan kuuluu olla.

Toimivia välineitä testattiin laajalla skaalalla, ja Harri onnistui jälleen kerran löytämään ne päivän parhaat pelit. Viehevalinta osuikin nappiin, ja saatiin arvokasta dataa siitä, mitä kannattaa tarjota pimeän aikaan yökisoissa.

Kesämyrskyn jälkeen – virtaukset sekoittivat pakkaa
Toinen reissu tehtiin myrskyn laannuttua, lauantaina 5.7. Vaikka keli oli taas rauhoittunut, joen virtaus oli selvästi voimistunut, ja se tuntui muuttaneen tilanteen vesirajassa. Veden lämpötila on edelleen yllättävän matala tähän vuodenaikaan, mikä saattoi osaltaan passivoida kalat.

Saalis jäi tällä kertaa selvästi vähemmälle, vaikka kokeiltiin monipuolisesti sekä painotettua että painottamatonta uistelua. Kalat tuntuivat olevan hukassa – tai ainakin visusti kiinni omissa piilopaikoissaan. Mutta vaikka saalista tuli niukemmin, onnistuttiin silti tekemään hyviä havaintoja tulevaa varten. Harri kaivoi taas viehepussista ne toimivimmat yksilöt, ja vaikka kalat eivät nyt olleetkaan kovin yhteistyöhaluisia, jäi fiilis silti positiiviseksi.

Katse kohti kisayötä
Tuleva yökisa uistellaan 12.–13.7. välisenä yönä, joten vielä on viikko aikaa käydä joella etsimässä ne oikeat asetukset. Vieheet, painotukset ja ajolinjat kaipaavat vielä viimeisiä viilauksia. Tällä kertaa mukaan lähtee myös meidän junioriuistelija Fanni – ja siitä saattaa muodostua koko reissun paras valttikortti!

Pihlavanlahti Cup 28.6.2025: Ahvenjahdissa kesäsateen reunalla

 

Pihlavanlahti Cupin osakilpailu kisattiin 28.6 Säkylän Pyhäjärvellä vaihtelevassa kesäsäässä. Taivas pysytteli pilvisenä lähes koko päivän, ja vaikka sadekuurot kiersivät meidät sopivasti, saatiin välillä tarkistaa sadevaatteiden kunto varmuuden vuoksi. Tuuli pysytteli kuitenkin heikkona, ja kalastusolosuhteet olivat kaiken kaikkiaan varsin kelvolliset.

Tällä kertaa kisatreenit jäivät meiltä kokonaan väliin kesäflunssan vuoksi, ja olo oli kisapäivänäkin vielä puolikuntoinen. Vaikka lähtö oli hieman tahmea, päätettiin ottaa päivä rauhassa ja keskittyä nauttimaan kisasta sen minkä jaksettiin.

Suuntasimme heti aamusta vanhalle tutulle paikalle, josta olemme aiemmin saaneet hyvin saalista. Päivän teema tuntui löytyvän nopeasti – luotaimen näytöllä näkyi useampikin komea ahven, mutta syöntihalukkuus oli nihkeää. Onneksi sitkeys palkittiin, ja saimme veneeseen useita hyväkokoisia ahvenia. Päivän kruunasi upea 42-senttinen ahven, joka komeili veneessä kuvauksen ja mittauksen ajan. Näitä suuria kavereita näkyi järvessä enemmänkin, mutta valitettavasti suurin osa jäi tällä kertaa vain näyttäytymään.

Kilpailu sujui meidän venekunnan osalta kohtuullisesti, sijoitus 17/33 oli varsin realistinen saaliin perusteella. Vetari Openin ahven sai kisapäivän päätteeksi kahden sentin päivityksen mittaan, ja kauden ensimmäinen ahven ilmoitettiin mukaan myös OPM:n Varma ahven -kisaan – pieni mutta merkityksellinen hetki kauden mittaan!

Kisajärjestelyt sujuivat moitteettomasti, ja oli ilo nähdä tuttuja jälleen edellisen kisan jälkeen. Tällaiset päivät muistuttavat siitä, että vaikka kilpailu tuo oman jännitteensä, parasta vetouistelussa on kuitenkin yhdessä tekeminen, luonnon tarkkailu ja kalastuksen tuoma kutkuttava odotus – mitä seuraava veto tuo tullessaan?

Kesäilta kuhan jäljillä – Näsijärvi 22.6.2025

Juhannusviikon sunnuntaina suuntasimme puolison kanssa Näsijärvelle, Paappastenlahden maisemiin. Aurinko pilkisteli puolipilvisen taivaan raoista, ja heikko tuulenvire hiveli veden pintaa. Veden lämpötila kohosi päivän aikana korkeimmillaan 17,5 asteeseen – eli juuri niille rajoille, että kuhat saattaisivat jo innostua liikkeelle.

Vesille lähdettiin iltapäivällä hieman kahden jälkeen. Veneessä oli tuttu lataus päällä: välineet valmiina, vieheet viritetty ja mielessä toive siitä, että tänään osuisi kohdalle. Kalastimme koko illan tauotta, uistellen tuplavieheillä. Perävaappuina toimivat vanhat tutut tunkkionget, jotka ovat aiempina vuosina olleet todellisia kuhamagneetteja.

Tällä kertaa kuhat olivat kuitenkin maltillisemmalla tuulella. Kotiin vietäväksi saimme neljä kuhaa, joista suurimman mitta oli 53 senttiä – aivan kelpo ruokakalan koko. Useampi pienempi kuha kävi veneessä kääntymässä ja pääsi jatkamaan kasvuaan takaisin järveen. Saalis jäi silti aiempia vuosia vaatimattomammaksi, ja näyttääkin siltä, että kuhien paras syöntiaika on vasta tuloillaan. Ehkä lämmin heinäkuu saa kuhat kunnolla liikkeelle.

Sivuosumia tuli sitäkin enemmän. Tummia haukia tarttui siimoihin tasaiseen tahtiin, välillä jopa riesaksi asti. Näytti siltä, että nämä järven synkempien syvänteiden asukit olivat tänään hanakampia kuin varsinaiset kohdekalat.

Reissun jännittävin hetki koettiin takilan puolella. Yhtäkkiä joku suuri kala tempaisi vieheen mukaansa ja katkoi paksun fluorosiiman. Siima kiljaisi, vapa notkahti ja sitten – tyhjää. Näkemättä jäi, mikä mörkö Näsijärven syvyyksistä kävi hakemassa oman iltapalansa. Jäi elämään mysteerinä, juuri niin kuin kunnon kalareissuilla kuuluukin.

Matkan varrella tapasimme myös kalastuksenvalvojan, joka kävi tarkistamassa luvat ja vaihtamassa muutaman sanan. Kaikki kunnossa, ja hyvä muistutus siitä, että vesillä ollaan yhdessä – ja että valvontaa tarvitaan, jotta kalakannat pysyvät kunnossa jatkossakin.

Vene käännettiin takaisin satamaa kohti ennen puoltayötä. Selkä muistutti jo siitä, että oltiin kalastettu lähes kymmenen tuntia putkeen, mutta mieli oli kevyt ja rauhallinen. Saalis ei ollut runsain mahdollinen, mutta kesäinen järvi, hyvä seura ja pieni mysteeri takilassa tekivät reissusta silti muistamisen arvoisen. 

Majava Cup Daiwa -uistelukisa 14.6.2025 – Aurinkoa, ahvenia ja onnistumisia Pyhäjärvellä

 

Majava Cupin Daiwa-uistelukisa kisattiin lauantaina 14.6 Säkylän Pyhäjärvellä aurinkoisessa ja kesäisen lämpimässä säässä. Tuuli pysytteli maltillisena, ja olosuhteet kalastukselle olivat kaikin puolin erinomaiset.

Kilpailuun osallistui myös venekuntamme, ja mukana oli erityisen innokas juniorikilpailija – lapsenlapsemme Fanni, joka osallistui Junior Cupiin. Fanni nappasi hienosti kolmannen sijan, ja palkintopöydästä tarttui mukaan lahjakortti, Jesse-uistin sekä Daiwan lippis. Hieno suoritus nuorelta kalastajalta!

Venekuntamme kokonaissaalis oli reilut 15 kiloa haukea ja 5,59 kiloa ahventa, mikä riitti lopputuloksissa kahdeksanteen sijaan. Tämä toi mukanaan myös ensimmäiset 53 pistettä OPM-kisaan, joten kisakausi on nyt virallisesti avattu pisteiden osalta.

Mainittakoon myös päivän suurin ahven, joka venyi komeaan 39 senttimetrin mittaan. Tällä kertaa suurimmalle ahvenelle ei ollut omaa palkintoa, mutta tulos lämmittää silti mieltä.

Kalat olivat varovaisella otilla, haukea ja ahventa pääsi karkuun tavattoman paljon. Näitä tilanteita riitti pitkin päivää, mutta onneksi saalista saatiin silti mukavasti kyytiin asti.

Päivän päätteeksi meillä kävi vielä hyvä tuuri arvonnassa, josta voitimme kolme Daiwan heittokelaa – mukava lisä onnistuneeseen kisapäivään. Kokonaisuudessaan olimme tyytyväisiä kisatulokseen. Tavoitteena oli sijoittua kymmenen parhaan joukkoon, ja se toteutui.

Kiitokset järjestäjille ja kanssakilpailijoille – tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia koitoksia!

Kisatreenit Säkylän Pyhäjärvellä – kun ahven varastaa shown

Tiistai 10.6. vei meidät Säkylän Pyhäjärvelle treenaamaan tulevan lauantain Majava Cupin Daiwa uistelukisoja varten. Tällä kertaa olimme liikkeellä kahdestaan, puolison kanssa – siis kahden hengen kisatiimi ja yksi yhteinen tavoite: saada edes jonkinlainen tuntuma järveen ennen kilpailua.

Päivä alkoi lupaavasti: aurinkoa, tyyntä ja hyvä fiilis. Vene liikkui peilikirkkaalla pinnalla kuin suunnitelma, joka ei vielä tiedä tuulesta. Aloitimme aamuvarhain kahdeksan maissa, ja päivän aikana ehdimme koluta useita eri syvyysalueita ja viehevalintoja. Uisteltiin reippaalla otteella aina lähes iltaseitsemään asti.

Mutta Pyhäjärvi, tuo oikukas kaunotar, osaa yllättää. Päivän mittaan tyyni sää vaihtui pilviseksi, tuuli nousi ja saatiinpa sadekuurokin niskaan muistutuksena siitä, että treenipäivä ei ole mikään auringonpalvontaretki.

Päivän kohokohta – kilon ahven!

Saalis ei ollut määrällisesti ihmeellinen, mutta sitäkin kiinnostavampi. Haukia tuli vähän ja nekin jäivät pieniksi – ehkä isommat päättivät pitää vapaapäivän. Mutta päivän tähti oli selvä: 40 senttinen, tasan kilon painoinen ahven, joka nostatti fiilikset pilviin (juuri ennen kuin ne pilvet satoivat niskaan). Harvoin sitä saa noin jykevän raitapaidan koukkuun – ja vielä kisatreeneissä!

Järvi testasi kärsivällisyyttä – ja strategiaa

Vaikka saalis ei ollut hirmuinen, treeni tarjosi juuri sitä mitä pitikin: mahdollisuuden lukea vettä, testata eri vieheitä ja saada tuntumaa siitä, miten järvi elää päivän aikana. Säkylä oli jälleen oma arvaamaton itsensä – aurinko vaihtui sadekuuroihin ja selkeät suunnitelmat joutuivat muokkaukseen lennossa.

Majava Cupiin lähdetään nyt realistisin mutta toiveikkain fiiliksin. Jos järvi tarjoaa edes puolikkaan siitä yllätyksellisyydestä kisapäivänä kuin mitä nyt – niin kaikki on mahdollista. Ja ehkä kilon ahvenella on serkkuja...

Raitapaitojen perässä Säkylän Pyhäjärvellä – 3.6.2025

Kesäkuun kolmas päivä – keli kohdillaan ja fiilis katossa. Ei muuta kuin vene vesille ja ahvenjahtiin Säkylän Pyhäjärvelle! Tavoitteena oli löytää raitapaitoja, ja niitä kyllä löytyikin – parikymmentä ahventa tuli päivän mittaan kyytiin. Isoin oli napakka 36-senttinen pötkylä, joka meinasi jo herättää toiveita kilon kalasta. Tällä kertaa ei ihan vielä paukkunut kiloraja, mutta lähelle mentiin ja hymy oli leveä.

Ahvenvieheisiin iski päivän aikana myös useampi hauki, ja reissu käynnistyi rytinällä heti aamusta: ensimmäinen kala oli 95-senttinen krokotiili, joka täräytti kiinni pienikokoiseen ahvenvieheeseen sellaisella innolla, että kahvit meinasi läikkyä veneen pohjalle. Tässä kohtaa tuli taas todistettua, että pienetkin vieheet kelpaavat isommille kaloille, kun tunnelma ja uitto on kohdillaan.

Erityisesti kirkkaan vihreä väri tuntui houkuttelevan haukia – sen verran tehokkaasti vietiin, että piti jo alkaa tarkistaa koukut ja perukkeet vähän normaalia tiheämmin. Väri oli selkeästi päivän sävy niille, joilla hampaita riittää.

Päivän saldo oli hieno nippu hyvännäköisiä ahvenia ja kasa hyvää fiilistä. Alla kuva osasta saalista – kyllä näitä kelpaa kotona paistaa ja muistella reissua uudelleen:

Tällaiset päivät muistuttaa, miksi vetouistelu koukuttaa joka kerta uudelleen. Raitapaitojen perässä jatketaan – ja ensi kerralla josko se kilon mörssärikin tulisi kyytiin!

Viehevalinnat ratkaisivat – näin hauet ja kuhat saatiin matalasta

 

Kotivesillä – ja hauet hilpeinä!

Kalastussuunnitelmat ovat vähän kuin eväät veneessä: hyvä ajatus, mutta tuuli päättää lopullisen kohtalon. Tarkoitus oli suunnata Säkylän vesille, mutta tuuliennusteet puhuivat sen verran kovaa kieltä, että päätimme pysyä tutuissa kotivesissä Lieko–Rautavedellä. Eikä huono päätös ollenkaan — välillä kotiranta osaa yllättää kuin iltapäiväkuuro ilman sadetakkia.

Aamu alkoi puolipilvisenä ja viileänä, lämpötila pyöri yhdeksän asteen tuntumassa. Pian kuitenkin aurinko suostui näyttäytymään, ja tuuletkin olivat mietoja. Aamupäivän keli oli melko tyyntä ja aurinkoista – täydellistä uistelusäätä! Iltapäivällä taivas kuitenkin veti otsan ryppyyn ja paiskasi niskaan sadekuuroja – ihan kuin keli olisi yrittänyt muistuttaa, kuka täällä oikeasti määrää.

Vesi oli sateiden jäljiltä normaalia sameampaa, mutta lämpötila oli noussut mukavaan 14 asteeseen. Päätimme uistella sekä matalassa että painojen avulla syvemmässä vedessä. Painot upposivat syvyyksiin kuin kalamiehen toiveet suurkuhista… ja tulivat ylös yhtä tyhjinä. Syvältä ei tullut tärppiäkään.

Mutta matala – oi matala! Alle viiden metrin vedestä löytyi päivän rytmi ja kalat. Haukia tuli peräti 17 kappaletta, ja ne olivat harvinaisen hyvällä tuulella. Yksi niistä oli selvästi treenannut koko talven, sillä vaakaan pysähtyi komea lukema: noin seitsemän kiloa! Mukana neljä kuhaa ja neljä ahventa, eli ei tarvinnut tyytyä pelkkiin vesillä kerrottuihin vitseihin.

Viehedataa kalastajille

Pilvisinä hetkinä oranssivatsainen uistin toimi hienosti – sekä hauki että kuha iskivät siihen hanakasti. Kun aurinko otti vallan ja keli kirkastui, toimi musta–keltaiset vieheet, jotka olivat haukien mieleen kuin karkkipäivä lapselle. Painoja käytettiin syvemmässä vedessä, mutta päivän kaikki kalat löytyivät lopulta matalasta, alle viiden metrin syvyydestä.

Yksi mielenkiintoinen havainto päivän kuhista: perattaessa vatsat olivat täysin tyhjät – ei ruokaa, eikä merkkejä kutupuuhista.

Reissu muistutti taas siitä, että kalastuksessa tärkeintä ei ole määränpää, vaan kyky muuttaa suunnitelmaa ja löytää kalaa sieltä, missä niitä ei viimeksi ollut. Ja ehkä myös siitä, että sadehattu kannattaa pitää mukana vaikka aamu olisi miten tyyni.

Mitä lie seuraavaksi? Ehkä kuhalla on kesäsuunnitelmia tai ahven päättää vaihtaa maisemaa.

🎣 Kuloveden kalat pohjamudissa – 25.5.2025

 

Sunnuntain vetouistelureissu Kulovedelle tarjosi tällä kertaa enemmän haastetta kuin hehkutusta. Aamu starttasi tuttuun tapaan odottavissa tunnelmissa, mutta jo ensimmäiset kaikuluotaimen piirtämät kuvat paljastivat tilanteen: kala pötkötteli tiukasti pohjassa eikä ollut erityisen nälkäinen.

Mutta eihän me helposti luovuteta – ei, kun veneessä on kaksi sitkeää sielua ja arsenaali erilaisia vieheitä.

---

🐟 Saaliiksi ahvenia, kuhia ja haukikimara

Päivän saldoksi kertyi muutamia ahvenia, kisamitan täyttävä kuha sekä reilusti haukia, jotka tuntuivat olevan erityisen kiinnostuneita meidän tarjonnasta. Useampi räväkkä tärppi pitikin hereillä, ja vaikka isoimmat jäivät näkemättä, veneessä kyllä riitti toimintaa.

Erityismaininta ruskeansävyisille vieheille, jotka osoittautuivat päivän yllättäjiksi – kun mikään muu ei kelvannut, luonnonläheiset sävyt näyttivät toimivan edes jotenkuten.

---

🌬️ Tuuli nousi, kalat painuivat

Päivän mittaan tuuli nousi tasaiseen tahtiin, eikä se varsinaisesti auttanut kalan syöntihaluja. Kalat pysyivät liimautuneena pohjaan, ja niin pysyivät monet vieheetkin, ainakin melkein. Jigikalastajia näkyi vesillä runsaasti – kevään sesonki selvästi huipussaan.

Yksi isompi kala ehti käydä kiinni ja hetken aikaa toivoimme, että nyt nousee päivän kruunu. Mutta niin vain siima löystyi ennen kuin ehdimme edes nähdä, kuka siellä toisessa päässä oli. Ehkä se oli elämäni kuha. Tai sitten pohjamutien henkivartija.

---

📝 Päivän opetus

Kaikki kalat eivät tartu koukkuun – eikä tarvitsekaan. Vaikka saalista ei kertynyt isoja määriä, jokainen hetki vesillä oli silti omanlaisensa voitto. Kalastus ei aina palkitse täysillä kylmälaukuilla, mutta se antaa aikaa ajatuksille, tuulen vireen poskella ja yhteisiä kokemuksia, joita ei voi ostaa kaupasta.

Päivän päätteeksi mielessä kaikui yksi ajatus:

"Kala voi olla hiljaa, mutta luonto ei koskaan vaikene – se kuiskii tuulessa, väreilee pinnassa ja muistuttaa, miksi tänne tullaan aina uudelleen."

 

🎣 Vetouistelukauden avaus Kulovedellä – 17.5.2025

 

Kevät on kalastajan sydämessä aina erityinen aika. Vene kaivetaan esiin, siimat suoristetaan ja kahvitermari täytetään toiveikkaana. Meidän kausi lähti käyntiin Kulovedeltä, Kokemäenjoen vesiltä, ja kyllä – tätä hetkeä oli odotettu kuin pikkulapsi jouluaattoa.

Sääkin suosi aloituspäivää: puolipilvistä, lempeä tuulenhenki ja mukavat +15 astetta lämmintä. Ei enää toppavaatteita, eikä kahvit jäätyneet kuppiin. Kevät oli vihdoin täällä, ja niin oli myös vetouistelukausi 2025.

---

🚤 Ensimmäiset vedot ja kevään koukutukset

Aamupäivällä veneen kyydissä vallitsi tuttu, hilpeän toiveikas tunnelma – "tänään muuten tulee!" Ja niinhän siinä kävi, että ahvenet olivat mukavasti syönnillään, eikä kuhiakaan tarvinnut arvailla pelkästään kaiusta. Neljä kisamitan täyttävää kuhaa löysi tiensä veneeseen, ja kylmälaukku sai arvoisensa aloituksen.

Mutta päivän kohokohta tuli, kun vavan päässä alkoi tapahtua...

Hauki. Ja ei mikä tahansa hauki.

📏 94 senttiä pitkää ja tanakkaa rautaleukaa, joka päätti, että tänään ei tulla veneeseen ilman taistelua. Väsyttely oli mallia “kalastaja hikoilee, mutta ei valita”. Lopulta kala antautui, ja veneessä käytiin pientä voitontanssia – varovasti tietenkin, ettei hauki pyörähdä takaisin jokeen.

Tämä jötikkä sai kunnian olla meidän aloituskala Vetari Open -kisaan, ja kyllä siinä saattoi ääneen toivoa, että kilpailukausi jatkuu yhtä lupaavissa merkeissä.

---

☕ Kireitä siimoja ja kahvitaukoja

Kuten aina, tärkeintä ei ollut pelkkä saalis. Veneessä oli mukana myös puolisoni, ja yhdessä saatiin nauttia rauhallisista maisemista, tuulen vienosta huminasta ja tietenkin termarikahveista, jotka tällä kertaa eivät maistuneet savulta – iso plussa!

Vaikka kevään kalat olivat päivän tähtiä, jää päällimmäiseksi mieleen hetki, kun istutaan veneen laidalla, katsotaan hiljaista selkää ja tajutaan, että tässä se on – meidän yhteinen juttu, meidän kalakausi.

---

📝 Tästä se taas lähtee

Kauden avaus sai hymyn huulille ja mielikuvituksen laukkaamaan: mitä tulevat kisat tuovat tullessaan, millaisia vieheitä vielä testataan, ja ennen kaikkea – mitä seuraavaksi tarttuu siiman päähän?

Seuraa blogia, niin tiedät, kuinka käy!

Tervetuloa koukutettuihin hetkiin

Moikka ja lämpimästi tervetuloa Koukutettuja hetkiä -blogiin!

Olen Satu, intohimoinen kalastaja, joka viettää vapaa-aikansa mieluiten jään päällä pilkillä tai veneen kyydissä uistelukilpailuissa. Kalastaminen ei ole vain harrastus – se on elämäntapa, yhteisiä hetkiä luonnon keskellä ja pieniä (tai suuria!) seikkailuja vedessä ja rannalla.

Tämä blogi kertoo meidän kahden hengen kalastusjengistä, sillä puolisoni kulkee mukana kalastusreissulla – välillä kilpailumielessä, välillä ihan vain omaksi iloksemme. Talvisin pilkin ahventa, kuhaa ja siikaa – ja kun vedet taas aukeavat, vaihtuu jääkaira vetouisteluvapaan.

Mitä blogissa on luvassa?

• Tarinoita meidän kalastusreissuista eri puolilla Suomea

• Kilpauistelun käänteitä – sijoituksia, oppeja ja kommelluksia

• Pilkkipäiviä pakkasessa, jään ritinää ja termarista höyryävää kahvia

• Kalastusvälineiden testailua, sattumuksia ja koukkuun jääneitä hetkiä

• Välillä myös vinkkejä – pilkkipaikkoihin, uistelutekniikoihin tai vaikka eväisiin

Kirjoitan tätä blogia rakkaudesta lajiin, luonnonrauhaan ja niihin hetkiin, kun vapa taipuu ja syke nousee. Jos sinäkin olet koukussa kalastukseen tai haluat vain kurkata mukaan vesille, olet juuri oikeassa paikassa.

Toivottavasti viihdyt mukana!

– Satu