Kesäpäivä Liekovedellä 22.7 – pienten uistimien suuria hetkiä

Heinäkuun lopun lämmin tiistai johdatti meidät Liekovedelle vetouistelemaan. Vietimme vesillä noin kahdeksan tuntia – juuri sopivan päivän mittaisen siivun kesäpäivästä. Aamu alkoi lempeässä säässä: taivas oli korkealla, järvi rauhallinen ja ilma juuri sopivan lämmin kalastukseen. Tunnelma oli seesteinen, kunnes iltapäivällä pilvet alkoivat kasaantua taivaalle ja saimme niskaamme muutaman rehdin sadekuuron. Ne eivät kuitenkaan lannistaneet – päinvastoin, sade toi mukanaan tuttua vesilläolon fiilistä: kosteita hihoja, sateen tuoksua ja hiljaista hymähtelyä veneessä.

Liekoveden saaren liepeillä kohtasimme toisenlaistakin kesäriemua. Lomalaisporukka veti veneellään perässään uimalaitetta – ehkä vesimattoa tai banaania – ja iloinen kiljunta kaikui veden päältä. Heillä vaikutti olevan hauskaa, ja onneksi meidän reittimme eivät ristenneet. Järvelle mahtui hyvin sekä vauhtia että vetouistelun rauhaa.

Kalojen osalta päivä tarjosi mukavaa vaihtelua. Saaliiksi saimme kolmea eri lajia – pieniä kuhia tuli useita, mutta ruokakaloiksi valikoitui neljä tanakkaa ahventa ja yksi sopivankokoinen kuha. Ne pääsivät kotiin ruokapöytää ilahduttamaan.

Yllättäen parhaiten toimi pieni, tumma ahvenviehe. Se herätti eniten kiinnostusta, etenkin kun sitä uitettiin matalan veden puolella. Pienikokoinen viehe, joka usein jää muiden varjoon, nousi nyt päivän tähdeksi. Tämäkin reissu muistutti, kuinka tärkeää on kokeilla erilaisia vaihtoehtoja – joskus ratkaisu löytyy juuri sieltä, mistä ei ensimmäisenä osaa etsiä.

Päivän päätteeksi veneen liike hidastui, sade oli jo väistynyt, ja järvi alkoi hiljalleen tyyntyä. Palasimme rantaan väsyneinä mutta tyytyväisinä. Liekovesi antoi meille taas rauhallisen päivän ja muistutti, kuinka pienet hetket – ja pienet vieheet – voivat tarjota suuria iloja. 

Yöuistelua lämpimässä kesäyössä – Majava Cup Happy Angler-uistelu 12.–13.7.2025

Tänä vuonna Happy Angler-Uistelu kisattiin poikkeuksellisen lämpimässä heinäkuisessa yössä. Lämpömittarin lukemat eivät tippuneet mataliksi koko yönä, ja tunnelma veneessä pysyi keveänä – ainakin hetken aikaa. Kokemäenjoella käytiin 12 tunnin kilpailu, jossa 39 venekuntaa tavoitteli voittoa, suurinta kalaa tai edes hyvää tarinaa kerrottavaksi. Mukana oli myös seitsemän nuorta Junior Cup -sarjalaisina, ja meidän venekunnassamme oli iloksemme mukana juniorivahvistus Fanni.

Kilpailualueella oli rauhallista – pyydyksiä näkyi vain vähän ja vesi virtasi hitaasti. Illan pimetessä joelle laskeutui hiljainen tunnelma. Katseet siirtyivät kaikuluotaimiin ja vavankärkiin. Auringonlasku väritti taivaan purppuraksi ja oranssiksi, ja aamunkoitto oli hetki, joka jäi mieleen.

Taktiikkamme oli tänä vuonna kokeilla matalampaa vettä – ajatus oli, että lämpimässä yössä myös saaliskalat liikkuvat rantavyöhykkeen tuntumassa. Käytännössä kuitenkin aluevalinta ei tällä kertaa tuottanut odotettua tulosta. Kanssakilpailijoita uisteli samoilla linjoilla enemmän kuin olimme ennakoineet, ja se rajoitti reittivalintojamme selvästi. Uistelulinjoja jouduttiin muuttamaan lennossa useaan otteeseen, eikä suunniteltua rytmiä saatu alkuillan aikana ylläpidettyä.

Lopullinen saaliimme koostui kolmesta kuhasta, kolmesta ahvenesta ja kahdesta hauesta. Kalaa tuli tasaisesti yön mittaan, mutta määrällisesti ja painollisesti jäimme selvästi kärkituloksista. Silti jokainen tärppi nosti fiilistä ja muistutti siitä, miksi näitä kisoja ylipäätään käydään.

Kokonaisuudessaan kilpailun saaliit olivat hienoa katsottavaa:

• Kuhaa kertyi huikeat 155 kappaletta (127,75 kg)

• Haukea 68 kpl (151,29 kg)

• Ahvenia 108 kpl (26,86 kg)

• Toutaimia 41 kpl (116,01 kg) – kaikkien aikojen ennätyslukemat!

Toutain on selvästi ottanut paikkansa vetouistelijan saalisvalikoimassa – lämpenevät vedet tuntuvat suosivan tätä vikkelää veijaria. Meidän venekunnassamme toutain ei tällä kertaa eksynyt koukkuun, mutta kuhien pariin päästiin sentään.

Fanni kisasi Junior Cupissa ja sijoittui hienosti kuudenneksi pistein 15 330. Nuoren uistelijan keskittyminen ja innostus olivat ihailtavaa katsottavaa – tästä on hyvä jatkaa! 

Venekuntamme saavutus tässä yöuistelussa ei yltänyt tuloslistojen kärkisijoille, sijoituksemme tässä osakilpailussa oli 26/39 mutta tunnelma, yhteistyö ja öinen uistelufiilis tekivät kisasta ikimuistoisen. Ja pienen lisämausteen toi vielä se, että fiiliskuvakisassa oma otokseni valittiin kolmen palkitun kuvan joukkoon! Meidän veneessä ikuistui hetki, jossa innokkaasti kartoitettiin kalojen olinpaikkoja kaikuluotaimesta.

Fannin kisatunnelma tiivistyi sanoihin:
"En meinannut uskoa, että jaksan olla veneessä koko yön – mutta se olikin yllättävän kivaa!"

Seuraavaksi suuntaamme kohti Sastamarine Uistelua 9.8. Vielä on aikaa hioa viehevalintoja, tarkistaa kartat ja säätää varusteet kohdilleen. Tällä kertaa kymmenen kärkeen sijoittuminen jäi haaveeksi, mutta hyvät hetket, yhteiset kokemukset ja Fannin innokas osallistuminen jäivät kirkkaasti mieleen.

Uistelukartoituksia Kokemäenjoella ennen yökisoja

 

Heinäkuun alku on kulunut Kokemäenjoella tutulla ja rakkaalla tavalla – vetouistelun merkeissä. Takana on kaksi reissua, joilla pääpaino oli tulevien yökisojen kannalta tärkeässä tiedustelussa: missä kala liikkuu, ja mikä viehe saa puraisun aikaiseksi?

Ennen myräkkää – lupaavaa kuhakyytiä
Tiistaina 1.7. lähdettiin vesille vielä poutasään alla, ennen kesämyräkän tuloa. Joella oli rauhallista ja virtaus maltillinen, ja se näkyi myös kalojen aktiivisuudessa. Kuhaa löytyi kivasti, ja joukkoon mahtui myös muutama hauki sekä ahven. Tunnelma oli hyvä ja tekemisessä oli rento rytmi – juuri sellaista kuin kalastuksen parhaimmillaan kuuluu olla.

Toimivia välineitä testattiin laajalla skaalalla, ja Harri onnistui jälleen kerran löytämään ne päivän parhaat pelit. Viehevalinta osuikin nappiin, ja saatiin arvokasta dataa siitä, mitä kannattaa tarjota pimeän aikaan yökisoissa.

Kesämyrskyn jälkeen – virtaukset sekoittivat pakkaa
Toinen reissu tehtiin myrskyn laannuttua, lauantaina 5.7. Vaikka keli oli taas rauhoittunut, joen virtaus oli selvästi voimistunut, ja se tuntui muuttaneen tilanteen vesirajassa. Veden lämpötila on edelleen yllättävän matala tähän vuodenaikaan, mikä saattoi osaltaan passivoida kalat.

Saalis jäi tällä kertaa selvästi vähemmälle, vaikka kokeiltiin monipuolisesti sekä painotettua että painottamatonta uistelua. Kalat tuntuivat olevan hukassa – tai ainakin visusti kiinni omissa piilopaikoissaan. Mutta vaikka saalista tuli niukemmin, onnistuttiin silti tekemään hyviä havaintoja tulevaa varten. Harri kaivoi taas viehepussista ne toimivimmat yksilöt, ja vaikka kalat eivät nyt olleetkaan kovin yhteistyöhaluisia, jäi fiilis silti positiiviseksi.

Katse kohti kisayötä
Tuleva yökisa uistellaan 12.–13.7. välisenä yönä, joten vielä on viikko aikaa käydä joella etsimässä ne oikeat asetukset. Vieheet, painotukset ja ajolinjat kaipaavat vielä viimeisiä viilauksia. Tällä kertaa mukaan lähtee myös meidän junioriuistelija Fanni – ja siitä saattaa muodostua koko reissun paras valttikortti!